Vinkit ja uutiset

ETSI UUTISISTA HAKUSANALLA

VIHREÄ SIIRTYMÄ KASVINSUOJELUSSA
19.8.2021

Luke Suonenjoki

Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari 

Kuva: Johanna Riikonen

UVC-säteily esti härmän leviämistä mansikkatunnelissa

Suonenjolla mansikkatunnelissa satokausi on lopuillaan. Ilman UVC-käsittelyä kasvaneilla taimilla (kuvassa vasemmalla) ensimmäiset härmätartunnan oireet lehdissä ja kypsyvien marjojen pinnalla havaittiin heinäkuun puolivälin jälkeen, ja tällä hetkellä ne ovat kauttaaltaan härmän peitossa. UVC-säteilyä kerran yössä saaneet taimet (kuvassa oikealla) selvisivät ilman härmää aina elokuun puoliväliin saakka. Nyt elokuun puolivälin jälkeen alkavaa härmää voidaan havaita vain muutamissa marjoissa, jotka kypsyvät hyvin alhaalla/roikkuvat UVC-laitteen kantaman alapuolella. Koe jatkuu kasvukaudella 2022, jolloin UVC- ja kontrollilinjastojen paikat vaihdetaan keskenään.

VIHREÄ SIIRTYMÄ KASVINSUOJELUSSA
23.6.2021

Luke Suonenjoki

Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari 

UVC-säteilyllä härmää vastaan

Suonenjoella mansikkatunnelissa aloitettiin taimien UVC-säteilytys helteisissä olosuhteissa. Tarkoitus on torjua mansikan härmän leviämistä kasvustossa. Lajikkeina tämän kasvukauden pilotoinnissa käytetään Malling Centenarya ja Limalexiaa. UVC-säteilytys suoritetaan yöaikana automatiikan avulla, jotta sienen valoriippuvaisten korjausmekanismien toiminta estyisi. Riistakameran ottamassa kuvassa näkyy UVC-laite toiminnassa viime yönä.    

SATOTAIMET SAVOSTA
4.6.2021

Luke Suonenjoki

Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari

Kuva: Johanna Riikonen

Rönsyt kasvamaan – mars!

Satotaimet Savosta ­-hankkeen rönsyt saatiin pistettyä Suonenjoella kesäkuun ensimmäisellä viikolla.  Itä-Suomen yliopistolla tuotettuja rönsyjä on nyt pistetty kolmena peräkkäisenä kesänä. Tänä vuonna päälajikkeena oli Clery, ja lisäksi pistettiin pienempiä määriä Rumbaa ja Sonataa. Puolet taimista saavat loppukesästä lyhytpäiväkäsittelyn, ja osalle taimista kasvukautta jatketaan siirtämällä ne muovihuoneeseen syksyllä. Taimien marjasatoa mitataan kesällä 2022.

SATOTAIMET SAVOSTA
1.6.2021

UEFKuopio

Kirjoittanut: Harri Kokko, Anna Toljamo Kuvat: Harri Kokko

Rönsyjen leikkaus käynnissä

Kontrolloidussa ympäristössä tapahtuva kasvatus vähentää kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamia ongelmia. Led-rönsytaimet siirretään Luken Suonenjoen koeasemmalle. Emotaimet (144 kpl) kasvavat hyllyillä (240x 40 cm) kolmessa eri tasossa, joissa on kasvatettu yli kaksituhatta rönsypistokasta.

UVC-VALO HARMAAHOMEEN TORJUNNASSA

Luke Suonenjoki

Kirjoittajat: Marja Poteri, Johanna Riikonen, Hanna Ruhanen, Anne Uimari/Luke Suonenjoki
Kuvat: Marja Poteri

UVC-valo harmaahomeen torjunnassa

UV-säteily pieninä annoksina lisää kasvien puolustusaineiden määrää ja estää/hidastaa kasvien pinnalla sieni-infektioiden kehittymistä. Suurina annoksina UV-säteily on haitallista kaikille eliöille.

Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen toimipaikassa on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön Makera-rahoituksella prototyyppi automaattisesta valaisinlaitteesta (kehitystyö Elsor Oy ja Luke), jolla voidaan kokeellisesti säteilyttää tunnelimansikoita. Tutkimuksissa selvitetään eri mansikkalajikkeilla ja niiden taudeilla (harmaahome, härmä) UV-C -säteilyannoksia, joilla voitaisiin korvata tai täydentää kemiallista kasvinsuojelua.

Automaattista UVC-valotuslaitetta pilotoitiin Suonenjoella kesällä 2021 mansikkatunnelissa. Alustavien tulosten mukaan säteilytetyillä taimilla oli huomattavasti vähemmän härmäoireita kuin taimilla, joita ei käsitelty UVC-säteilyllä. Koesarjan on suunniteltu jatkuvan kesällä 2022. 

Mansikan kukka 20 tuntia harmaahometartutuksen jälkeen laboratorio-olosuhteissa. Kukan terälehdissä ruskeita harmaahomelaikkuja.

Harmaahomeella tartutettu mansikan kukka, joka käsitelty neljä kertaa vuorokauden aikana 30 sekunnin UVC–pulssilla. 20 tunnin kuluttua tartutuksesta harmaahomeen kehitys terälehdissä on estynyt tai hidastanut.

Osaamisverkosto AgriHubi käynnistyy maatilayritysten menestymisen tueksi

Luke

Osaamisverkosto AgriHubi käynnistyy maatilayritysten menestymisen tueksi

Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi verkoston toimintaa.

Maatilayritysten neuvonta ja tiedon jalkauttaminen on ollut hajanaista. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yritykset pääsevät osallistumaan pilottihankkeisiin.

”Maatilayritysten kilpailukyvyn parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Ruuantuotanto on tulevaisuuden ala ja siksi maatilayritysten elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa. AgriHubin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset maatilayrittjäille kehittää toimintaansa, hallita riskejä ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. AgriHubi on askel kohti älymaataloutta, jossa meillä on kaikki edellytykset olla maailman huipulla”, maa ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee.

”Osallistamalla eri toimijoita yhteistyöhön rakennetaan modernia maatilayrittäjyyttä. Samalla vahvistetaan myös toimialan vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansallisena verkostona AgriHubi voi toimia linkkinä alueellisille toiminnalle ja alustana parhaiden käytäntöjen jakamiselle”, toteaa AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg Lukesta.

AgriHubi vahvistaa maatilojen talous- ja johtamisosaamista sekä älymaataloutta

Maatilayritysten talous- ja johtamisosaaminen, älymaatalouden ratkaisut sekä datavarantojen hyödyntäminen ovat keskeisiä AgriHubi-verkostossa edistettäviä teemoja.

”Näille teemoille laaditaan tavoitteet vuoteen 2030 asti ja tunnistetaan niiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämistarpeet, joita verkoston toimijat yhteistyössä edistävät”, sanoo Forsman-Hugg Lukesta.

”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden, CAP27-uudistuksen, taustalla olevat keskeiset strategiat nojaavat voimakkaasti osaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja älymaatalouden kehitykseen. AgriHubi-verkosto avaa yhteistyötä eurooppalaisiin verkostoihin ja tuo hyviä käytäntöjä maatilayrittäjien käyttöön”, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Parhaat käytännöt kaikkien hyödynnettäviksi

AgriHubin toiminta käynnistyy verkoston rakentamisella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Verkoston tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka edustaa laajasti alan toimijoita ja sidosryhmiä: maatilayritykset ja tuottajajärjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, neuvontaorganisaatiot, tutkimus, elintarvikealan yritykset, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

AgriHubille rakennetaan verkkopalvelu, johon verkoston toimijat kokoavat uusimman tutkimustiedon sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön pohjautuvia ratkaisuja.

”Verkkopalvelussa tarjotaan maatalousyrittäjille alusta, jolla parannetaan vuorovaikutusta tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä”, Sari Forsman-Hugg lupaa.

Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa

Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Marjaosaamiskeskus

Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa

Täplämahlakärpänen eli Drosophila suzukii on viime vuosina levinnyt kaikille mantereille. Sitä havaitaan usein terveissä, kypsyvissä hedelmissä ja marjoissa.

Aikuinen täplämahlakärpänen (Drosophila suzukii) on 2-3 mm kokoinen punasilmäinen kärpänen. Keskiruumis on vaalean tai kellanruskea ja takaruumiissa on yhtenäisiä, mustia poikittaisjuovia. Koiraskärpäsillä on mustat täplät siipien kärjissä, mutta naarailta ne puuttuvat. Naaraan tärkein tuntomerkki on vahva munanasetin, jossa on mustat sahalaitaiset reunat. Naaraat ovat hieman koiraita suurempia.  Muista mahlakärpäsistä poiketen täplämahlakärpänen voi munia ehjiin marjoihin ja hedelmiin sekä kehittyviin raakileisiin.  Täplämahlakärpänen on hyvin moniruokainen ja sille kelpaavat lähes kaikki syötävät marjat ja hedelmät. Täplämahlakärpänen voi lisääntyä nopeasti sopivissa olosuhteissa. Naaras voi munia jopa 600 munaa lisääntymisensä aikana ja vahingoittaa 7-16 marjaa päivässä. Munia voi olla 1-3 kpl pistokohtaa kohden. Täplämahlakärpänen lisääntyy parhaiten 20-25 °C lämpötilassa ja alle 10 °C lämpötilassa sen ei tiedetä lisääntyvän, mutta lentoa on havaittu alemmassakin lämpötiloissa. Lisätietoa täplämahlakärpäsestä: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5077005

Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Marjaosaamiskeskuksen yhteishankkeessa Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa (2021-2024) lisätään tietoa kärpäsen tunnistamisesta, biologista ja tarkkailusta sekä testaan ansoja ja pyritään kehittämään D. suzukiin integroitua torjuntaa suomalaiselle marjasektorille uuden tuholaisen hallintaan. Monipuolisten houkutus- ja karkotusaineiden kartoituksella pyritään vähentämään myös riippuvuutta kemiallisesta torjunnasta. Houkutus-karkotustekniikan strategia perustuu massapyyntiin, houkuttelevampiin marjalajeihin, joita voidaan käyttää viljelmän ulkopuolella houkutuskasveina ja karkotusaineiden käyttöön esim. haihduttimissa.

Marjaosaamiskeskus SavoGrow youtube-kanava

Mansikan ja vadelman satokausi

Mansikan ja vadelman poiminta

Satotaimet Savosta

Turvallinen nostaminen

Johtokyvyn mittaaminen kasvualustan puristenesteestä

Kosteuden ja johtokyvyn mittaaminen kasvualustasta