Ajankohtaista
MARJATIETO
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy
Pakastekuivaus - uusia mahdollisuuksia marjojen, hedelmien ja vihannesten jatkojalostukseen
Marjojen, hedelmien ja vihannesten tuottaja tai jatkojalostaja -
VASTAA KYSELYYN!
Kirjoittaja: Raija Kumpula ja Raisa Haavikko
Suonenjoella toimiva Kehitysyhtiö SavoGrow Oy / Marjaosaamiskeskus toteuttaa kyselyn marja-, hedelmä- ja avomaavihannestiloille, jolla selvitetään tilojen kiinnostusta raaka-aineen toimittamiseen sekä yhteismarkkinointiin toimintaansa aloittavalle pakastekuivauslaitokselle.
Kysely on osa selvitystä, joka tehdään ProAgria Itä-Suomen ja Maa- ja kotitalousnaisten Pakastekuivauksen tuottajaselvitys –hankkeelle. Selvitystä rahoittavat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE)-rahastosta, Business Joensuu sekä Kiteen kaupunki.
Alkutuottaja tai elintarvikkeiden jatkojalostaja!
Vastaa kyselyihin alla olevista linkeistä viimeistään maanantaina 31.7.2023:
marjat tai hedelmät: https://tinyurl.com/yc3w98ss
vihannekset: https://tinyurl.com/mr4uvzmp
Kyselyihin yhteystiedoilla vastanneiden kesken arvotaan yksi osallistuminen Biokipinä -hankkeessa toteutettavaan Grünewoche -tapahtumaan Berliiniin tammikuussa 2024 (arvo n.1000 €). Lisätietoa tapahtumasta: www.gruenewoche.de
Lisätietoa: Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, Raija Kumpula p. 020 7464 630 ja Raisa Haavikko p. 040 1646670. Katso lisätietoa tästä linkistä: Pakastekuivaus avaa uusia mahdollisuuksia jatkojalostukseen – Savogrow
MARJATIETO
Luke Suonenjoki
UVC-laitteen testaus käynnissä mansikkatunnelissa
Kirjoittaja: Johanna Riikonen
Lukessa kehitetyn ja rakennetun UVC-altistuslaitteen testaus Metsäpellon mansikat Oy:n mansikkatunnelissa on alkamassa. Laitteen testaaminen aloitettiin Marjaosaamiskeskuksen mansikkatunnelissa kasvukaudella 2023, jonka jälkeen testissä ilmenneet puutteet on korjattu. Laitteen on tarkoitus toimia autonomisesti yöaikana. Odotamme tuloksia innolla!
MARJATIETO
Luke Suonenjoki
UVC-tekniikka mansikan kasvitautien torjunnassa -hanke starttasi huhtikuussa
Kirjoittaja: Johanna Riikonen
Hankkeen tavoitteena on vuosien 2022-2024 aikana kehittää Lukella tutkimuskäyttöön tarkoitetusta UVC-valaisimesta kaupalliseen käyttöön soveltuvan laitteen prototyyppi. Hankkeessa on muodostettu innovaatioryhmä, johon kuuluvat Luonnonvarakeskus, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, Metsäpellon mansikat Oy ja led-valaisimia suunnitteleva ja valmistava ELSOR Oy. Prototyyppi rakennetaan vuosien 2022-2023 aikana, ja sitä testataan Marjaosaamiskeskuksen mansikkatunnelissa kasvukaudella 2023 ja Metsäpellon mansikoiden mansikkatunnelissa kasvukaudella 2024.
Tällä hetkellä Marjaosaamiskeskuksen tunnelissa testataan tutkimuskäyttöön soveltuvaa UVC-laitetta kolmatta kesää. Tällä kertaa mukana ovat lajikkeet Malling Centenary ja Sonsation.
MARJATIETO
Luke Suonenjoki
Härmänäytteitä etsitään tutkimukseen!
Kirjoittaja: Aleksi Sirkka, Raisa Haavikko
Oletko havainnut jo tunneleissa esiintyvän härmäongelmaa? Tai kenties avomaalla?
Luke etsii härmäisiä mansikoita tiloilta tutkimuskäyttöön. Näytteeseen tarvitaan saastunut marja. Näyte pitäisi ottaa SPME-kuiduilla paikan päällä. Tulemme ottamaan näytteen paikan päällä – lähetä viestiä tai soita Aleksille!
Ajankohta näytteiden otolle olisi alustavasti 29.6. – 15.7.2022.
Näytteitä tarvitaan kuitenkin mahdollisimman pian.
Terveisin Aleksi Sirkka, tutkimusinsinööri.
Yhteydenotot:
sähköpostilla aleksi.sirkka@luke.fi tai puh. 029 5322 632
DROSOPHILA SUZUKIIN HALLINTAKEINOT MARJANTUOTANNOSSA
4.4.2022
Luke Puutarhateknologiat
Täplämahlakärpäsen tarkkailu ja tunnistus: nyt ohjeita videolla
Kirjoittaja ja kuvaaja: Anne Nissinen
Täplämahlakärpänen Drosophila suzukii on mahlakärpäsiin kuuluva, tuontimarjojen ja hedelmien mukana nopeasti leviävä hedelmien ja marjojen tuholainen. Lajin naarailla on suuri lisääntymiskapasiteetti ja ne pystyvät munimaan useiden marjakasvien kehittyviin ja terveisiin marjoihin. Lajin isäntäkasveja ovat mm. kirsikat, mansikat, mustikat, vadelmat ja herukat. Kypsyvissä marjoissa kehittyvät toukat pilaavat sadon. Toukkien maahantuloreitti tuontimarjoissa on jo osoitettu. Riskinä on, että täplämahlakärpänen pääsee leviämään suomalaisiin viljeltyihin ja villeihin marjoihin ulkomaisen marja- ja hedelmäjätteen mukana.
Mikäli tilalla on käsitelty ulkomaisia marjoja, suosittelemme täplämahlakärpästarkkailun aloittamista. Ansat kannattaa sijoittaa pellon reunalle, lähelle metsän rajaa, ja jos tilalla on kompostoitu ulkomaista marjajätettä, kompostin puoleiseen reunaan. Kärpästen tarkkailussa ja tunnistamisessa kannattaa käyttää neuvonnan apua. Oheinen video antaa ohjeita tarkkailuansojen käyttöön, näytteiden käsittelyyn ja täplämahlakärpästen tunnistamiseen: https://youtu.be/uUFX7nran_s
SATOTAIMET SAVOSTA
21.2.2022
Luke Suonenjoki
Satotaimet Savosta -hankkeen tuotantokautta 2022 odotetaan mielenkiinnolla
Kirjoittajat: Anne Uimari, Johanna Riikonen, Hanna Ruhanen, Marja Poteri
Kuva: Marja Poteri
Satotaimet Savosta -hankkeessa (2019-2022) on tutkittu erilaisten käsittelyjen vaikutusta kotimaisten mansikan satotaimien tuotantoon. Itä-Suomen yliopistossa tuotettuja rönsypistokkaita on kasvatettu Suonenjoella Luonnonvarakeskuksen toimesta taimiksi. Seuraavana kasvukautena pakkasvarastossa talvehtineiden taimien marjantuotantoa on tarkasteltu SavoGrow:n Marjaosaamiskeskuksessa. Kesällä 2021 tuotettiin taimia ’Clery’-lajikkeesta ja testattiin lyhytpäiväkäsittelyn (LP) ja syksyn pidennetyn kasvatuksen vaikutusta marjantuotantoa tukeviin ominaisuuksiin. Kukka-aiheanalyysin tulosten perusteella LP-käsittely ja erityisesti loka-marraskuun jatkettu muovihuonekasvatus lisäsivät merkittävästi hyvää kukintaa ennustavaa kasvua. Kesällä 2021 tuotettujen taimien satotulokset saadaan syksyllä 2022 ja niiden odotetaan tuovan lisänäkemystä satotaimien tuotannon tehostamiseen.
TURVALLISEN REKRYTOINNIN TARKISTUSLISTA
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry
Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista maatalous- ja puutarha-alan työnantajille on julkaistu
Kirjoittaja: Tomi Pousi
Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista maatalous- ja puutarha-alan työnantajille on julkaistu – antaa konkreettisia keinoja työntekijöiden hyväksikäytön kitkemiseksi.
- Mitä työnantajan tulee muistaa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä?
- Mitkä ovat työntekijöiden hyväksikäytön tunnusmerkit ja mitä pitää tehdä, jos ongelmia ilmenee?
- Näihin kysymyksiin maatalous- ja puutarha-alan työnantajat saavat vastauksia tuoreen tarkistuslistan avulla. Tarkistuslistan toimilla työnantajat voivat ehkäistä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Toisaalta lista auttaa työnantajia tunnistamaan mahdolliset varoitusmerkit ja toimimaan niiden perusteella.
Viime aikojen uutisointi on osoittanut, että maatalous- ja puutarha-alan työnantajien on kiinnitettävä huomiota työehtojen toteutumiseen rekrytoitaessa ja työllistettäessä ulkomaista työvoimaa.
Alla olevasta linkistä löytyvä tarkistuslista tuo esiin asioita, jotka tulee huomioida rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, miten tunnistaa hyväksikäyttöä ja mitä pitää tehdä, jos ongelmia ilmenee. Lista kehottaa työnantajat aktiiviseen vuoropuheluun työntekijöiden kanssa.
MARJATIETO
Luke Puutarhateknologiat
Tuholaistarkkailua digiaikaan
Kirjoittaja: Marja Rantanen
Kesäkuussa kasvinsuojelu on ajankohtainen asia. Viime viikolla (3.6.) Suonenjoella kahden tilan herukkalohkoille pystytettiin etäluettavat feromoniansat. Feromonit ovat hyönteisten erittämiä haihtuvia yhdisteitä, joiden avulla saman lajin yksilöt löytävät parittelukumppanin. Feromoniansassa koirashyönteinen houkutellaan feromonisyötillä ansaan, jossa se tarttuu pohjalla olevaan liimapaperiin.
Ajankohtaisen tuholaistilanteen tarkkailu ja tarkennetut kasvinsuojeluruiskutukset perinteisiä ansoja käyttäen vaativat ansojen tarkistamista useita kertoja viikossa. Etäluettavissa ansoissa yhdistetty kamera- ja modeemiyksikkö voidaan ajastaa kuvaamaan liimapaperia 1-3 kertaa vuorokaudessa. Laitteen tarvitseman virran tuottaa aurinkopaneeli. Laite lähettää kuvan puhelinverkon kautta pilvipalveluun, josta tuholaistilanteen voi tarkistaa millä tahansa älylaitteella omasta sijainnista riippumatta. Etäluettavien ansojen tavoitteena on hyödyntää automaattista, konenäköön perustuvaa hyönteisten tunnistusta. Osalle hyönteistä automaattinen tunnistus on jo käytössä, osalle kehitystyö on käynnissä. Suonenjoen Trapview-merkkiset ansat tarkkailevat herukkakoin esiintymistä kukinnan lopusta heinäkuun alkuun.
Ansan toimintaa esitellään myös lyhyellä Luken videolla (4:39): Linkki videoon
VIHREÄ SIIRTYMÄ KASVINSUOJELUSSA
4.1.2022
Luke Suonenjoki
Laadukkaampi marjasato UVC-säteilyn avulla
Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari
Kuva: Johanna Riikonen
Suonenjolla mansikkatunnelissa kasvukauden mittainen UVC-käsittely pienensi härmäisten ja huonolaatuisten mansikoiden osuutta sadosta. Alustavien tulosten mukaan UVC-käsiteltyjen mansikoiden jääkaappisäilyvyys oli käsittelemättömiä mansikoita parempi. Marjojen kemiallista laatua tutkitaan parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa. Yläkuvassa ilman UVC-käsittelyä kasvaneita ja alakuvassa UVC-säteilykäsittelyn kerran yössä saaneita taimia kuvattuna 14.9.2021.
VIHREÄ SIIRTYMÄ KASVINSUOJELUSSA
19.8.2021
Luke Suonenjoki
UVC-säteily esti härmän leviämistä mansikkatunnelissa
Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari
Kuva: Johanna Riikonen
Suonenjolla mansikkatunnelissa satokausi on lopuillaan. Ilman UVC-käsittelyä kasvaneilla taimilla (kuvassa vasemmalla) ensimmäiset härmätartunnan oireet lehdissä ja kypsyvien marjojen pinnalla havaittiin heinäkuun puolivälin jälkeen, ja tällä hetkellä ne ovat kauttaaltaan härmän peitossa. UVC-säteilyä kerran yössä saaneet taimet (kuvassa oikealla) selvisivät ilman härmää aina elokuun puoliväliin saakka. Nyt elokuun puolivälin jälkeen alkavaa härmää voidaan havaita vain muutamissa marjoissa, jotka kypsyvät hyvin alhaalla/roikkuvat UVC-laitteen kantaman alapuolella. Koe jatkuu kasvukaudella 2022, jolloin UVC- ja kontrollilinjastojen paikat vaihdetaan keskenään.
SATOTAIMET SAVOSTA
4.6.2021
Luke Suonenjoki
Rönsyt kasvamaan – mars!
Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari
Kuva: Johanna Riikonen
Satotaimet Savosta -hankkeen rönsyt saatiin pistettyä Suonenjoella kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Itä-Suomen yliopistolla tuotettuja rönsyjä on nyt pistetty kolmena peräkkäisenä kesänä. Tänä vuonna päälajikkeena oli Clery, ja lisäksi pistettiin pienempiä määriä Rumbaa ja Sonataa. Puolet taimista saavat loppukesästä lyhytpäiväkäsittelyn, ja osalle taimista kasvukautta jatketaan siirtämällä ne muovihuoneeseen syksyllä. Taimien marjasatoa mitataan kesällä 2022.
VIHREÄ SIIRTYMÄ KASVINSUOJELUSSA
23.6.2021
Luke Suonenjoki
UVC-säteilyllä härmää vastaan
Kirjoittajat: Johanna Riikonen, Marja Poteri, Hanna Ruhanen, Anne Uimari
Kuva: Johanna Riikonen
Suonenjoella mansikkatunnelissa aloitettiin taimien UVC-säteilytys helteisissä olosuhteissa. Tarkoitus on torjua mansikan härmän leviämistä kasvustossa. Lajikkeina tämän kasvukauden pilotoinnissa käytetään Malling Centenarya ja Limalexiaa. UVC-säteilytys suoritetaan yöaikana automatiikan avulla, jotta sienen valoriippuvaisten korjausmekanismien toiminta estyisi. Kuvassa UVC-säteilytyslaite.
SATOTAIMET SAVOSTA
1.6.2021
UEFKuopio
Rönsyjen leikkaus käynnissä
Kirjoittanut: Harri Kokko, Anna Toljamo Kuvat: Harri Kokko
Kontrolloidussa ympäristössä tapahtuva kasvatus vähentää kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamia ongelmia. Led-rönsytaimet siirretään Luken Suonenjoen koeasemmalle. Emotaimet (144 kpl) kasvavat hyllyillä (240x 40 cm) kolmessa eri tasossa, joissa on kasvatettu yli kaksituhatta rönsypistokasta.
UVC-VALO HARMAAHOMEEN TORJUNNASSA
Luke Suonenjoki
UVC-valo harmaahomeen torjunnassa
Kirjoittajat: Marja Poteri, Johanna Riikonen, Hanna Ruhanen, Anne Uimari/Luke Suonenjoki
Kuvat: Marja Poteri
UV-säteily pieninä annoksina lisää kasvien puolustusaineiden määrää ja estää/hidastaa kasvien pinnalla sieni-infektioiden kehittymistä. Suurina annoksina UV-säteily on haitallista kaikille eliöille.
Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen toimipaikassa on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön Makera-rahoituksella prototyyppi automaattisesta valaisinlaitteesta (kehitystyö Elsor Oy ja Luke), jolla voidaan kokeellisesti säteilyttää tunnelimansikoita. Tutkimuksissa selvitetään eri mansikkalajikkeilla ja niiden taudeilla (harmaahome, härmä) UV-C -säteilyannoksia, joilla voitaisiin korvata tai täydentää kemiallista kasvinsuojelua.
Automaattista UVC-valotuslaitetta pilotoitiin Suonenjoella kesällä 2021 mansikkatunnelissa. Alustavien tulosten mukaan säteilytetyillä taimilla oli huomattavasti vähemmän härmäoireita kuin taimilla, joita ei käsitelty UVC-säteilyllä. Koesarjan on suunniteltu jatkuvan kesällä 2022.
Mansikan kukka 20 tuntia harmaahometartutuksen jälkeen laboratorio-olosuhteissa. Kukan terälehdissä ruskeita harmaahomelaikkuja.
Harmaahomeella tartutettu mansikan kukka, joka käsitelty neljä kertaa vuorokauden aikana 30 sekunnin UVC–pulssilla. 20 tunnin kuluttua tartutuksesta harmaahomeen kehitys terälehdissä on estynyt tai hidastanut.
Osaamisverkosto AgriHubi käynnistyy maatilayritysten menestymisen tueksi
Luke
Osaamisverkosto AgriHubi käynnistyy maatilayritysten menestymisen tueksi
Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi verkoston toimintaa.
Maatilayritysten neuvonta ja tiedon jalkauttaminen on ollut hajanaista. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yritykset pääsevät osallistumaan pilottihankkeisiin.
”Maatilayritysten kilpailukyvyn parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Ruuantuotanto on tulevaisuuden ala ja siksi maatilayritysten elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa. AgriHubin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset maatilayrittjäille kehittää toimintaansa, hallita riskejä ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. AgriHubi on askel kohti älymaataloutta, jossa meillä on kaikki edellytykset olla maailman huipulla”, maa ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee.
”Osallistamalla eri toimijoita yhteistyöhön rakennetaan modernia maatilayrittäjyyttä. Samalla vahvistetaan myös toimialan vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansallisena verkostona AgriHubi voi toimia linkkinä alueellisille toiminnalle ja alustana parhaiden käytäntöjen jakamiselle”, toteaa AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg Lukesta.
AgriHubi vahvistaa maatilojen talous- ja johtamisosaamista sekä älymaataloutta
Maatilayritysten talous- ja johtamisosaaminen, älymaatalouden ratkaisut sekä datavarantojen hyödyntäminen ovat keskeisiä AgriHubi-verkostossa edistettäviä teemoja.
”Näille teemoille laaditaan tavoitteet vuoteen 2030 asti ja tunnistetaan niiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämistarpeet, joita verkoston toimijat yhteistyössä edistävät”, sanoo Forsman-Hugg Lukesta.
”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden, CAP27-uudistuksen, taustalla olevat keskeiset strategiat nojaavat voimakkaasti osaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja älymaatalouden kehitykseen. AgriHubi-verkosto avaa yhteistyötä eurooppalaisiin verkostoihin ja tuo hyviä käytäntöjä maatilayrittäjien käyttöön”, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Parhaat käytännöt kaikkien hyödynnettäviksi
AgriHubin toiminta käynnistyy verkoston rakentamisella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Verkoston tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka edustaa laajasti alan toimijoita ja sidosryhmiä: maatilayritykset ja tuottajajärjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, neuvontaorganisaatiot, tutkimus, elintarvikealan yritykset, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.
AgriHubille rakennetaan verkkopalvelu, johon verkoston toimijat kokoavat uusimman tutkimustiedon sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön pohjautuvia ratkaisuja.
”Verkkopalvelussa tarjotaan maatalousyrittäjille alusta, jolla parannetaan vuorovaikutusta tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä”, Sari Forsman-Hugg lupaa.
Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa
Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Marjaosaamiskeskus
Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa
Täplämahlakärpänen eli Drosophila suzukii on viime vuosina levinnyt kaikille mantereille. Sitä havaitaan usein terveissä, kypsyvissä hedelmissä ja marjoissa.
Aikuinen täplämahlakärpänen (Drosophila suzukii) on 2-3 mm kokoinen punasilmäinen kärpänen. Keskiruumis on vaalean tai kellanruskea ja takaruumiissa on yhtenäisiä, mustia poikittaisjuovia. Koiraskärpäsillä on mustat täplät siipien kärjissä, mutta naarailta ne puuttuvat. Naaraan tärkein tuntomerkki on vahva munanasetin, jossa on mustat sahalaitaiset reunat. Naaraat ovat hieman koiraita suurempia. Muista mahlakärpäsistä poiketen täplämahlakärpänen voi munia ehjiin marjoihin ja hedelmiin sekä kehittyviin raakileisiin. Täplämahlakärpänen on hyvin moniruokainen ja sille kelpaavat lähes kaikki syötävät marjat ja hedelmät. Täplämahlakärpänen voi lisääntyä nopeasti sopivissa olosuhteissa. Naaras voi munia jopa 600 munaa lisääntymisensä aikana ja vahingoittaa 7-16 marjaa päivässä. Munia voi olla 1-3 kpl pistokohtaa kohden. Täplämahlakärpänen lisääntyy parhaiten 20-25 °C lämpötilassa ja alle 10 °C lämpötilassa sen ei tiedetä lisääntyvän, mutta lentoa on havaittu alemmassakin lämpötiloissa. Lisätietoa täplämahlakärpäsestä: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5077005
Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Marjaosaamiskeskuksen yhteishankkeessa Drosophila suzukiin hallintakeinot marjantuotannossa (2021-2024) lisätään tietoa kärpäsen tunnistamisesta, biologista ja tarkkailusta sekä testaan ansoja ja pyritään kehittämään D. suzukiin integroitua torjuntaa suomalaiselle marjasektorille uuden tuholaisen hallintaan. Monipuolisten houkutus- ja karkotusaineiden kartoituksella pyritään vähentämään myös riippuvuutta kemiallisesta torjunnasta. Houkutus-karkotustekniikan strategia perustuu massapyyntiin, houkuttelevampiin marjalajeihin, joita voidaan käyttää viljelmän ulkopuolella houkutuskasveina ja karkotusaineiden käyttöön esim. haihduttimissa.